LKS 20160628 TOPSHOT - Iceland's midfielder Aron Gunnarsson and team mates celebrate after the Euro 2016 round of 16 football match between England and Iceland at the Allianz Riviera stadium in Nice on June 27, 2016. Iceland won the match 1-2. / AFP / BERTRAND LANGLOIS - LEHTIKUVA / AFP

“Ei mikään onnenpotku”

28.6.2016 - 20:48 Tagit:, ,

Islanti ylitti kaikki odotukset jo pääsemällä mukaan jalkapallon EM-kisoihin. Kun se maanantai-illan neljännesvälierässä lähetti Englannin kotimatkalle lukemin 1–2, kisojen superyllättäjä oli selvillä. Syy vajaan 330 000 asukkaan saarivaltion jalkapallomenestykselle ei kuitenkaan ole mysteeri.

Islantilainen jalkapallo rakentuu kovatasoiselle valmennukselle, hyville puitteille ja jalkapallon kulttuuriselle erityisasemalle, tiivistää Jyväskylän yliopiston urheilusosiologian professori Hannu Itkonen.

– Kyse ei ole onnenpotkusta. Islannissa valmennukseen on satsattu. Valmentajalla pitää olla koulutus päästäkseen ohjaamaan lapsia ja nuoria. Koulutetut valmentajat tulevat kuvioihin jo hyvin varhain, Itkonen sanoo.

Olosuhteisiin on panostettu rakentamalla muun muassa tekonurmia ja halleja. Itkonen vertaa olosuhteiden parantumista Suomen 1980- ja 90-luvun jäähallibuumiin, joka loi uudenlaiset olosuhteet jääkiekon harrastamiselle.

Itkosen mukaan hyvät harjoitteluolosuhteet ja lajin suosion kasvu ovat luoneet Islantiin jalkapalloa suosivan kulttuurin. Satsaukset jalkapalloon tuovat menestystä, joka saa myös poliitikot mukaan. Uudet panostukset taas tuovat lisää menestystä.

Islannissa jalkapallo on ykkönen

Suomessa lajien keskinäinen kilpailu on estänyt jalkapallon nousun samanlaiseen yksinvaltaiseen asemaan kuin Islannissa, Itkonen sanoo.

– Isoin ero on, että meillä useat lajit kilpailevat tasapäisesti keskenään. Islannin tilannetta voisi verrata johonkin paikkakuntaan, jolla yksi laji on noussut valta-asemaan.

Suomen Palloliiton varapuheenjohtaja Markku Lehtola on samoilla linjoilla.

– Islannissa jalkapallo on ykköslaji. Kaikki potentiaaliset lahjakkuudet menevät jalkapalloon, näin ei Suomessa ole.
Lehtolan mukaan Suomessa voitaisiin ottaa Islannista mallia myös valmennuksessa.

– Valmentajakoulutuksen tehostaminen ja pätevien valmentajien määrän lisääminen on tärkeimpiä kehityskohteitamme. Valmentajien koulutustaso on meilläkin parantunut, mutta suhteessa Islantiin ero on huikea.

Islannissa UEFA:n myöntämällä lisenssillä toimivia valmentajia on reilut 600, Suomessa noin 1000. Suomessa on kuitenkin yli kuusinkertainen määrä rekisteröityneitä jalkapalloharrastajia.

Hannu Itkosen mukaan Suomi voitaisiin ottaa Islannista oppia etenkin siinä, miten jalkapallo on tuotu lähelle lapsia ja nuoria. Hänen mukaansa Suomessa on siirrytty urheilun kuljetusyhteiskuntaan, jossa lapsia kuljetetaan kauas harrastamaan.

– Liikuntapaikkojen pitäisi olla lähellä, jotta lapset hakeutuisivat sinne.

Superyllättäjän saaga

Mediatutkija Sami Kolamon mukaan Islannin ihmeessä on kyse myös median rakentamasta tarinasta, jossa Daavid kohtaa Goljatin.

– Myös Wales on edennyt yllättävän pitkälle, mutta siitä ei puhuta, koska yllättäjän rooli on jo annettu Islannille.

Kolamon mukaan yllättäjän roolin myötä Islannista on myös nostettu esiin kiinnostavia yksityiskohtia, kuten Ranskaan saapunut valtava fanijoukko tai kirkuva selostaja.

– Islanti on päätynyt globaalin median arvioivan katseen alle, ja yllättävät hahmot nousevat esiin. Jos kyseessä olisi pienempi tapahtuma, tällaista huomiota ei tietenkään olisi tullut.

Toisaalta islantilaisiin on myös helppo samaistua verrattuna monien muiden maiden kannattajiin.

– Islantilaiset fanit ovat positiivisella tavalla karnevalistisia.

STT–HAMMU VARJONEN

Kirjoittaja: tsfutis
Jaa: